Rekisteröidy käyttäjäksi!

Kirjaudu

Tervetunnus


Salasana




Unohditko salasanasi?
Tervetunnus on käyttäjätunnus, jota tarvitset Terve Media -lisäpalveluiden käyttämiseen. Tunnuksen rekisteröinti on maksutonta.

Tervetunnusta tarvitset mm. seuraavissa Terve Media -palveluissa:

» Poliklinikka.fi: Kysy lääkäriltä -palvelussa
» Huoltamo.com: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Kysy kaverilta ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Kimallus.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Naisilta naisille ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Pudottajat.fi: Pudottajat -palvelussa
» Terkkari.fi: keskusteluryhmissä, Kysy Terkkarilta -palvelussa
» Verkkoklinikka.fi: keskusteluryhmissä ja Verkkolääkärit -palvelussa
» Helistin.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Vauvakirjassa, Kahvilassa ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Terve Rekry: CV:n jättämistä varten

Jos sinulla on jo Tervetunnus joihinkin yllä oleviin palveluihin, niin sinun ei tarvitse hankkia uutta tunnusta.

Jos sinulla ei vielä ole Tervetunnusta, niin voit hankkia sen helposti nyt. Valitse haluamasi tunnus ja salasana sekä anna muutamat perustietosi. Tervetunnus on ilmainen ja voit käyttää samaa tunnusta kaikissa Terve Media -palveluissa. Yksinkertaista!
 
 Suuklinikka

 Suuklinikka

Ksylitolin käyttösuositus

01.01.2010

Ksy­li­to­li so­pii kai­kil­le, myös di­a­bee­ti­koil­le. Ksy­li­to­lin ham­mas­ys­tä­väl­li­syys tu­lee par­hai­ten e­siin pu­ru­ku­mis­sa ja pas­til­lis­sa, sil­lä nii­tä pi­de­tään riit­tä­vän pit­kään suus­sa. On tär­ke­ää va­li­ta laa­du­kas ksy­li­to­li­tuo­te - sel­lai­nen, jos­sa ksy­li­to­li on tuot­teen pää­ma­keut­ta­ja, ja ksy­li­to­li­mää­rä on vä­hin­tään 30 % tuot­teen pai­nos­ta. Pää­ma­keut­ta­ja mai­ni­taan en­sim­mäi­se­nä tuot­teen ai­nes­o­sa­lu­et­te­los­sa ma­keu­tu­sai­ne­lis­tas­sa.Tär­ke­ää ksy­li­to­lin käy­tös­sä on sään­nöl­li­syys. Ksy­li­to­lin suo­si­tel­ta­van päi­väan­nok­sen...

Ksylitolin ominaisuudet

01.01.2010

Ke­mi­al­li­sel­ta ra­ken­teel­taan ksy­li­to­li on hii­li­hyd­raat­ti, so­ke­ri­al­ko­ho­li, jo­ka e­ro­aa muis­ta ma­keut­ta­jis­ta, ku­ten sor­bi­to­lis­ta ja fruk­too­sis­ta sil­lä, et­tä se koos­tuu kuu­den hii­li­a­to­min si­jaan vii­des­tä hii­li­a­to­mis­ta. Ra­ken­tees­taan joh­tu­en ka­ries­ta ai­heut­ta­vat Strep­to­coc­cus mu­tans-bak­tee­rit ei­vät pää­se käyt­tä­mään ksy­li­to­li­a te­hok­kaas­ti ra­vin­to­naan ei­kä ham­pail­le hai­tal­lis­ta hap­po­hyök­käys­tä pää­se syn­ty­mään. Näin ol­len ham­pai­den rei­kiin­ty­mi­nen ja bak­tee­rien li­sään­ty­mi­nen suus­sa vä­he­nee. Myös pla­kin...

Hammaslääkäriliiton suositus

01.01.2010

Suo­men Ham­mas­lää­kä­ri­liit­to suo­sit­te­lee ksy­li­to­lin käyt­töä. Ksy­li­to­li­tuot­teis­sa on kui­ten­kin pal­jon e­ro­ja ja ksy­li­to­lin mää­rä vaih­te­lee suu­res­ti. Jot­ta ksy­li­to­li­a si­säl­tä­vä tuo­te saa Suo­men Ham­mas­lää­kä­ri­lii­ton suo­si­tuk­sen e­del­lyt­tää liit­to ksy­li­to­li­tuot­teel­ta seu­raa­vi­a o­mi­nai­suuk­si­a: • Ksy­li­to­li il­moi­te­taan tuot­teen pak­kauk­ses­sa pai­nop­ro­sent­tei­na. Tuot­teen ksy­li­to­li­pi­toi­suu­den tu­lee ol­la vä­hin­tään 30 % tuot­teen pai­nos­ta. Li­säk­si ksy­li­to­lin o­suus tuot­teen kai­kis­ta ma­keut­ta­jis­ta tu­lee ol­la...

Yleistä ksylitolista

01.01.2010

Ham­mas­ter­vey­del­le tut­tu ksy­li­to­li on luon­nol­li­nen ma­keu­tu­sai­ne, jo­ta e­siin­tyy pie­ni­ä mää­ri­ä kas­veis­sa, mar­jois­sa ja he­del­mis­sä. Myös ih­mi­sen ai­neen­vaih­dun­nas­sa muo­dos­tuu ksy­li­to­li­a. Ksy­li­to­li­a kut­su­taan toi­sel­la ni­mel­lä koi­vu­so­ke­rik­si, kos­ka si­tä val­mis­te­taan te­ol­li­ses­ti muun mu­as­sa mais­sis­ta ja koi­vun kui­tu­ai­nees­ta, ksy­laa­nis­ta.K­sy­li­to­lil­la on to­det­tu o­le­van lu­kui­si­a hyö­ty­jä suun ter­vey­del­le, mut­ta li­säk­si kor­va­tu­leh­duk­siin. Sen ham­mas­lää­ke­tie­teel­li­nen käyt­tö on kek­sit­ty Suo­mes­sa 1970-lu­vun...

Viisaudenhammas

01.01.2010

Vii­sau­den­ham­mas e­li kol­mas pos­ki­ham­mas puh­ke­aa y­lei­sim­min 20 vuo­den tie­noil­la. Joil­la­kin vii­sau­den­ham­paat ei­vät puh­ke­a ol­len­kaan tai ne puh­ke­a­vat vain o­sit­tain. Vii­sau­den­ham­paan puh­ke­a­mi­nen ei e­nää e­te­ne 26. vuo­den jäl­keen. 90 pro­sen­til­la 20-vuo­ti­ais­ta on ai­na­kin yk­si puh­ke­a­ma­ton tai vail­li­nai­ses­ti puh­jen­nut vii­sau­den­ham­mas. Kah­del­ta pro­sen­til­la vii­sau­den­ham­paat puut­tu­vat ko­ko­naan. Vii­sau­den­ham­paan puh­ke­a­mat­to­muu­den tai o­sit­tai­sen puh­ke­a­mi­sen syy­nä on lii­an pie­ni ham­mas­kaa­ri, jol­loin ham­mas ei...

Hampaiden värjäytymät

01.01.2010

Ham­pai­den vär­jäy­ty­mät voi­daan ja­kaa ul­koi­siin ja si­säi­siin. Ham­pai­den ul­koi­set vär­jäy­ty­mät joh­tu­vat hy­vin pit­käl­le e­lin­ta­vois­ta ku­ten huo­nos­ta suu­hy­gie­ni­as­ta ja nau­tin­to­ai­neis­ta. Y­lei­sin syy ham­pai­den ul­koi­siin vär­jäy­ty­miin on tu­pa­koin­ti. Jos ham­paat o­vat voi­mak­kaas­ti pai­ka­tut yh­dis­tel­mä­muo­vil­la, tu­pa­kan sa­vun ter­va tart­tuu e­ri­tyi­ses­ti yh­dis­tel­mä­muo­vi­pai­kan ja o­man ham­paan ra­ja­pin­taan se­kä it­se paik­kaan. Ham­pai­ta vär­jää­vi­ä ruo­ka-ai­nei­ta o­vat muun mu­as­sa pu­na­vii­ni, kah­vi ja tee. Ham­pai­den...

Purentaongelmat

01.01.2010

Pu­ren­ta­e­lin koos­tuu leu­ka­ni­ve­lis­tä, leu­ka­luis­ta, ham­pais­tos­ta, pu­re­ma­li­hak­sis­ta se­kä huul­ten, kie­len ja pos­kien muo­dos­ta­mas­ta komp­lek­sis­ta. Pu­ren­ta­e­li­mis­tön toi­min­ta­häi­ri­ö (­tem­po­ro­man­di­bu­lar di­sor­der, TMD) on yh­teis­ni­mi­tys tä­män komp­lek­sin ku­dos­ten sai­raus- ja ki­pu­ti­loil­le se­kä toi­min­ta­häi­ri­öil­le. Ta­val­li­sim­pi­a oi­rei­ta o­vat leu­ka­ni­ve­lää­net, leu­ka­ni­vel­ten tai pu­re­ma­li­has­ten ki­pu, suun ra­joit­tu­nut a­vau­tu­mi­nen ja a­la­leu­an lii­ke­häi­ri­öt. U­sein vai­voi­hin liit­tyy pään­sär­ky­ä, kas­vo­ki­pu­a, kor­va­ki­pu­a tai...

Hammasvammat

01.01.2010

Suo­mes­sa vuo­sit­tain noin 3 %:l­le lap­sis­ta ta­pah­tuu py­sy­vän ham­paan ta­pa­tur­ma. Ris­ki-i­ät ham­mas­ta­pa­tur­mil­le o­vat 2.-4. ja 8.-10. i­kä­vuo­det. Poi­kien ris­ki ham­mas­ta­pa­tur­mil­le on kak­sin­ker­tai­nen tyt­töi­hin ver­rat­tu­na: ham­mas­vam­mat o­vat­kin tyy­pil­li­ses­ti nuor­ten ak­tii­vi­ses­ti jouk­ku­e­ur­hei­lu­a har­ras­ta­vien poi­kien on­gel­ma. U­seim­mi­ten ta­pa­tur­mien taus­tal­la on va­hin­ko, jo­ta si­ten on lä­hes mah­do­ton­ta en­na­koi­da ja vält­tää. Toi­saal­ta vä­ki­val­ta ai­heut­ta­vat en­tis­tä e­nem­män ham­mas­vam­mo­ja. U­seim­mi­ten vau­ri­oi­tuu...

Vihlominen

01.01.2010

Ham­pai­den vih­lo­mi­nen on yk­si y­lei­sim­mis­tä pään a­lu­een ki­pu­ti­lois­ta. Ham­pai­den vih­lo­mi­seen voi ol­la u­sei­ta syi­tä, jot­ka tu­li­si sel­vit­tää huo­lel­la, jot­ta vai­vaa voi­tai­siin va­li­ta oi­ke­an­lai­nen hoi­to. Ai­na vih­lon­nan syy ei o­le ham­pais­sa, vaan oi­rei­den taus­tal­la voi ol­la myös kas­vo­ki­pu, jol­loin ham­pais­ton pe­rus­teel­li­sel­la­kaan hoi­ta­mi­sel­la ei saa­da ha­lut­tu­a hoi­to­tu­los­ta.Ham­paan nä­ky­vää o­sa, e­li kruu­nu­a, peit­tää kiil­le, jo­ka on e­li­mis­tön ko­vin­ta ku­dos­ta. Kiil­teen al­la on ham­mas­luu, e­li den­tii­ni, jo­ka...

Kiinnityskudostulehdus eli parodontiitti

01.01.2010

Kiin­ni­tys­ku­dos­tu­leh­duk­sel­la e­li pa­ro­don­tii­til­la tar­koi­te­taan bak­tee­rien ai­heut­ta­maa suun kiin­ni­tys­ku­dos­ten (ien, juu­ren­pin­nan se­ment­ti, ham­mas­ta ym­pä­röi­vä o­sa leu­ka­luu­ta ja nii­tä yh­dis­tä­vät si­de­ku­dos­säi­keet) tu­leh­dus­ta, min­kä seu­rauk­se­na ham­paat me­net­tä­vät peh­myt- ja ko­va­ku­dos­tu­ke­a ym­pä­ril­tään. Pa­ro­don­tii­tin ai­heut­ta­ja­bak­tee­rit o­vat suun nor­maa­li­floo­ras­sa e­lä­vi­ä bak­tee­re­ja. Ne tart­tu­vat i­ke­nen lä­hei­syy­teen ja ien­tas­kuun ker­ty­nee­seen ham­mas­ki­veen ja käyn­nis­tä­vät tu­leh­dus­re­ak­ti­on....