Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä. Suun
terveys on paljon muutakin kuin onko hampaissa reikiä vai ei. Suun terveys
kokonaisuudessaan muodostuu purentaelimen, suun limakalvojen, kiinnityskudosten
ja hampaiston terveydestä.
Vastaanotolla hammaslääkärin tekemässä
tarkastuksessa, johon kuuluu myös säännöllisin välein otettavat röntgenkuvat,
tutkitaan huolella jokainen suun terveyden osa-alue. Säännöllisten
hammaslääkärin tarkastuksien tarkoitus on ennaltaehkäistä ja pitää yllä suun
terveyttä, sekä havaita potilaan mahdolliset ongelmat ja sairaudet riittävän
varhaisessa vaiheessa. Hammaslääketieteessäkin pätee sääntö: mitä varhaisemmin
ongelma havaitaan, sitä helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa hoito on
potilaalle. Hammaslääkäri arvioi potilaan suun tarkastusvälin aina tarkastuksen
yhteydessä. Tarkastusvälisuositus vaihtelee yhdestä kolmeen vuotta riippuen
potilaan kariesriskistä, kiinnityskudosten kunnosta, potilaan yleisestä
terveydentilasta, lääkityksistä, iästä, sukupuolesta ja elintavoista.
Ravintotottumukset eli kuinka monta pääateriaa ja välipalaa syö päivittäin,
kuinka paljon käyttää sokeria, millaisia juomia juo päivittäin tai onko erityisruokavaliota,
vaikuttavat suun ja erityisesti hampaiston terveyteen. Tupakointi ja nuuskan
käyttö puolestaan vaikuttavat suun kiinnityskudosten terveyteen.
Purentaelin koostuu leukanivelistä ja
puremalihaksista. Leukanivelten tutkimuksessa kiinnitetään huomiota suun avaus-
ja sulkuliikkeen symmetrisyyteen, sekä siihen avautuuko suu vinoon vai suoraan
tai mahdollisiin kipuihin ja ääniin, kuten rahinaan tai naksahduksiin. Suun
vinoon avautuminen voi olla merkki leukanivelen pään kulumisesta, leukanivelen
välilevyn sijoiltaan menosta tai alaleuan luun toispuoleisesta rakenteellisesta
epäsymmetrisyydestä. Leukanivelistä kuuluvan rahinan taustalla on tavallisesti
leukanivelen pään kuluminen, mikä johtuu tavallisesti ikääntymisestä tai
jonkinasteisesta reumataudista. Leukanivelen naksahdukset puolestaan viittaavat
leukanivelen välilevyn sijoiltaan menoon, joka voi olla joko palautuva tai
palautumaton.
Puremalihakset jaetaan suun avaaja- ja sulkijalihaksiin.
Potilailla, joilla on jännitystä tai kipua puremalihaksissa, on useasti
aristusta tai jännitystä myös kaulan, niskan ja hartioidenkin lihaksissa.
Puremalihasten kipu voi johtua hampaiden yöllisestä tiukkaan puremisesta tai
narskuttelusta, josta asianomainen voi olla täysin tietämätön. Kivun taustalla
voi olla myös purentaelimen toimintahäiriö, joka puolestaan voi johtua
epätasapainoisesta purennasta. Yleisesti purennalla tarkoitetaan ylä- ja
alahammaskaarien välistä suhdetta. Puremalihasten turvotuksen taustalla on
useimmiten bruksaus eli narskuttelu. Bruksauksessa puremalihakset ovat
yliaktiivisia ja jauhavat koko ajan, minkä
seurauksena lihakset kasvavat.
Kasvojen alueen lihasten hypertrofia eli liikakasvu voi tällöin näyttää
turvotukselta.
Suun limakalvojen ja kiinnityskudosten eli
parodontiumin terveyteen vaikuttavat erityisesti hygienia ja elintavat. Tupakoitsijoiden
ikenet vuotavat verta huomattavasti helpommin ja pitempään. Vastaavasti tupakoitsijoiden
suun alueen haavat paranevat hitaammin kuin ei-tupakoivien, sillä tupakka
supistaa ikenien hiusverisuonia. Tupakoitsijoilla on lisäksi
enemmän syviä
ientaskuja, hammaskiveä, ja luukatoa luussa, johon hampaat kiinnittyvät.
Parodontiitti on sairaus, jossa menetetään hampaiden ympäriltä sekä kova- että
pehmytkudoskiinnitystä, minkä seurauksena hampaiden liikkuvuus lisääntyy.
Lisäksi tupakointi värjää hampaita ja paikkojen saumoja. Tupakoitsijoiden ien
on kykenemättömämpi vastustamaan bakteereita huonomman verenkierron takia.
Tärkein suun terveyden osa-alue on kotihoito.
Kotihoidolla tarkoitetaan suun päivittäisen hygienian huolehtimisesta. Hyvä
kotihoito koostuu oikeanlaisesta hampaiden harjauksesta kaksi kertaa
vuorokaudessa fluoripitoisella hammastahnalla, hammasvälien puhdistuksesta ja
kariesta ennalta ehkäisevästä hoidosta. Hammasvälien puhdistustapa riippuu
siitä millaiset hammasvälit ovat. Hyvin tiiviit hammasvälit tulee puhdistaa
hammaslangalla, kun taas harvemmat hammasvälit voidaan puhdistaa hammastikkua
tai hammasväliharjaa apuna käyttäen.
Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä päivässä.
Happohyökkäyksellä tarkoitetaan hammasplakin bakteerien käynnistämää hapon
tuottoa ruokailun jälkeen, minkä seurauksena suun pH laskee. Kiille on
elimistön kovinta kudosta. pH:n laskusta seuraa kuitenkin kiilteen
pehmeneminen, mikä altistaa hampaita reikiintymiselle. Xylitolia sisältävien
tuotteiden tarkoituksena on katkaista happohyökkäys ja siten suojata hampaita reikiintymiseltä,
minkä vuoksi niitä tulisi nauttia ruokailun jälkeen. Xylitolin hampaita
suojaava vaikutus saadaan aikaiseksi jo 5 minuutissa, joten riittää, että
xylitoli-purukumia pureskelee vain tovin aterian jälkeen.
4.3 (3 arvostelua)