Pahanhajuinen hengitys eli halitoosi on yleinen
vaiva, joka voi vaikuttaa jokapäiväiseen sosiaaliseen elämään. Pahanhajuista
hengitystä on terveilläkin henkilöillä. Halitoosi voi olla myös oire suun tai
muun terveyden ongelmasta. Halitoosi voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, joista
ensimmäinen on fysiologinen halitoosi, toinen suuontelon tulehdukset ja kolmas
yleisen terveydentilan halitoosi.
Fysiologisen halitoosin taustalla voi olla yöunien
jälkeinen aamuinen pahanhajuinen hengitys, nälkä tai syömättömyys, tietyt ruuat
tai juomat, suun kuivuminen tai tupakointi. Aamuinen pahanhajuinen hengitys
selittyy syljenerityksen vähenemisellä yölliseen aikaan, minkä seurauksena
bakteerien aineenvaihduntatuotteet haisevat voimakkaammin, kun sylki ei
huuhtele niitä pois hampaiden ja limakalvojen pinnoilta.
Tavallisimmat halitoosin taustalla olevat
suuontelon tulehdukset ovat viisaudenhampaiden puhkeamattomuudesta aiheutuva
perikoroniitti, erilaiset suun kiinnityskudosten sairaudet, märkäpaiseet,
karies, huonosti istuvat paikat tai proteesit, katteinen kieli, alentunut
syljeneritys tai hiivojen ja bakteereiden suuri määrä suussa.
Yleiseen terveydentilaan vaikuttavat sairaudet
kuten diabetes, mahahaava, maksasairaudet, keuhkosairaudet, munuaissairaudet,
kuume, tulehdukset sekä syöpätaudit ja niiden lääkitys, edesauttavat
pahanhajuista hengitystä. Yleisterveydeltään terveen ihmisen pahanhajuisen
hengityksen syy johtuu yleensä suusta.
Diagnosoitaessa halitoosia on tärkeää selvittää voidaanko
potilaan hengitysilmassa/ suuilmassa todeta pahaa hajua. Toiseksi on syytä
selvittää tuleeko haju suusta vai muualta elimistöstä. Jos pahanhajuisen
hengityksen syy on suussa eikä muualla elimistössä, vastaa hammaslääkäri sen
hoidosta.
Huolelliseen diagnostiikkaan kuuluu
hajututkimukset, sylkitutkimukset, mikrobiologiset tutkimukset, hammaslääkärin
tekemä tutkimus ja tarvittaessa sisätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien tai
psykiatrian erikoislääkärin konsultaatio. Jos diagnostiset tiedot viittaavat
halitoosin syyn olevan suussa, halitoosin hoidon tarkoituksena on vähentää suun
bakteerimäärää. Hoito on pääasiallisesti tehostettua kotihoitoa, jonka
päämääränä on erittäin hyvä suuhygienia. Tehostettuun kotihoitoon kuuluu suun
tulehtuneiden alueiden huolellinen puhdistus, suun mekaaninen puhdistus, joka
kattaa myös kielen mekaanisen puhdistuksen kielen kaapimilla, ja tarvittaessa
suuhoitotuotteiden käyttö. Halitoosin hoidon pitkän ajan ennuste on hyvä, jos
potilas on motivoitunut kotihoitoon ja huolehtii kotihoidosta säännöllisesti.
Jos potilaan halitoosin syy on muu kuin suuperäinen, lähetetään potilas
eteenpäin sisätautien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille
jatkotutkimuksiin. Noin 80%:lla hoitoon hakeutuneista potilaista suun pahan
hajun syy löytyy suusta. Tällöin hammaslääkäri on paras apu opastamaan
potilasta riittävästä kotihoidosta.
4.3 (4 arvostelua)