Oi ihana joulukuu ja musta maa

Jo on perhana taas talven ja lumen odotusta.

Vajaa kuukausi sitten Ski-Expon aikaan isolla kirkolla startattiin muka hommaa härmässä käyntiin, ja paskat. Expo itsessään on kyllä hyvin kaukana mistään laskettelusta ja laskuvälineistä. Tai, no joo olihan siellä jopa yhdellä maahantuojalla oma osasto, missä esitteli uutuuksiaan, muuten kamat oli ripoteltu eri kauppiaiden myymälöiden oheen. Omakin tuotemerkki(t) oli muiden seassa ja kiertelin sitten osastolta toiselle esittelemässä niitä. Tapasin tietenkin yhteistyökumppaneitani ja juonittiin talven kuvioita. Messut oli muuten tosiaan pahemman luokan turhuuden markkinat ja kalpea muisto siitä mitä ne joskus aikoinaan oli. Nyt matkatoimistot ja hiihtokeskukset näytteli pääosaa rihkamakauppiaiden kera. Oli siellä joitakin kuteitakin esillä, mutta kun oma merkki puuttui messuilta niin en paljoa jaksanut keskittyä muiden tarjontaan. Eipä silti, muutama kauppa oli sitten kyllä panostanut kunnolla omiin osastoihinsa ja niissä kuhinaa riitti.

Mulla messut meni varsinkin lauantain osalta enempi baarin puolella hölmöilessä vanhojen kamujen kanssa kuin suksia esitellessä. En ole koskaan ollut turhemmassa tapahtumassa töissä!! Samaan aikaanhan messukeskuksessa oli tosin Digi-ja Säbä messut ja board-expo eli ehkä elektroniikka hifistelijöillä, sählyn läiskilöillä ja lautailijoilla oli jotakin jopa mielenkiintoista?

Muuten viikonloppuun mahtui sitten loistavaa oheistoimintaa messujen ulkopuolella. Torstaina oltiin ensin lumilautailija (jos joku ei tiedä kenestä herrasta on kyse) Antti Autin leffan Helsingin ensi-illassa ja tapahtuma oli aika jees, paikalla oli paljon myös suksipuolen tuttuja, ilta oli erittäin letkeä ja leffa hyvä!! Enempää sitä hehkuttamatta katsokaa itse.

Perjantaina sitten pärähtikin oikein kunnolla!!! Relaa.comin jätkät, Pyhätunturin ja Patagonian avustuksella järjesti ehkä parhaat hiihto-bileet ikinä Vanhalla Ylioppilastalolla. Paikalla oli jengiä toistatuhatta, ja jo alkuillasta jonot kierteli ympäri korttelia ja kaikki halukkaat ei kuulemma mahtuneet edes sisään. Illan tarjonta oli hoidettu hienosti.

Yksi sali oli pyhitetty eri suksimerkien esittelyyn ja ne jotka jäivät messuilla kaipaamaan kauden tarjontaa saivat täällä tyydytyksen hifistellä kauden uutuuksia DJ:n soitellessa hyvää musaa taustalla. Paikalta löyty kaikki kiinnostavat eri valmistajien tuoreet sivakat asiantuntevien laskijoiden esitellessä ja kertoessa niistä. Oikeaa toimintaa että suksia esittelee henkilöt joilla on oikeasti henk.koht kokemusta laskemisesta eikä pelkästää paperilta luettua nippeli tietoutta. Kiitos järjestelijöille!! Hyvänä plussana Saarimäen tuotokset, joita saa tänä talvena Suomestakin.

Illan varsinaisen ohjelman polkaisi käyntiin Xavier de le Ruen This Is My Winter merkeissä, yhden ehdottomasti maailman kovimman lautailijan viimetalven aikana kuvaama elokuva herran laskuista ja seikkailuista. Paikalla oli tietenkin Staran lisäksi myös leffan ohjaaja Guido Perrini ja härmän ylpeys, valokuvaaja Tero Repo joka hoiti stillit kuvauksissa. Ukot esitteli ja kertoi ennen näytöstä lavalla projektistaan ja Mr Terska oli taas yhtä edustavana kuin aina kaljalippiksineen, Tero my Man! Oli muuten sen verran tanakka elokuva, että jopa monisatapäinen nousuhumalassa oleva yleisö jaksoi istua hiljaa ja keskittyä katsomaan sitä rauhassa. Linkki leffaan.

Seuraavaksi sirkushuvina oli NIETOS Photo Challenge, joka toimi kutsukisa periaatteella. Komeita esityksiä kerta kaikkiaan oli ammattikuvaajat kasanneet tähän kisaan ja kansa sai taas fiilistellä huikeita kuvaesityksiä. Voiton nappas Rami Hanafi, Tero Revon ollessa toinen. Mr Hiutale Jan-Erik Blomberg pääsi tuulettamaan kolmatta sijaa. Kisan tuotokset voi katsoa täältä.

Illan kohokohta oli Sherpas Cinemasin All.i.Can. Ihan perkuleen hieno tuotos. Vaikka ilta oli jo suht pitkällä ja jengillä tärpätti kihahtanut jo kivasti huppuun jaksoi porukka silti katsoa vielä tämänkin yli tunnin kestävän rainan.

Loppu ilta/yö menikin sitten seurustellessa satojen kamujen kans ketä paikalla oli, näissä kemuissa jäi ne Putte-Possun nimipäivätkin toiseksi.

ISO KIITOS TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJILLE, toivottavasti ens vuonna uusiksi ja Relaa.comin Antti Laiholle & muille kun annoitte valokuvia käyttöön!!

Muutenpa talvi onkin jatkunut suht mustana ja lumia odotellessa. Ylläksellä kävin avajaishulinoissa ja sieltä ei ole muuta kerrottavaa kuin, että perjantaina tehtiin Bar-Kaapissa pastiksen myyntiennätys, missä pahoin pelkään olleeni osallisena,  aikka muistikuvaa asiasta ei ole... Lauantaina sitten illan päälle paikallinen kauppis järjesti urheilukaupassaan henkilökunnalleen pikkujoulut mihin meitä reppureita oli myös kutsuttu mukaan. Mulla perjantai painoi niin vielä jäsenissä että heitin illalla leikin kesken ja painuin ennen puoltayötä jo kämpille, huh huh.
Vaikka tunturi näytti kauniin lumiselta, niin silti laskemaan ei menty. Auki oli vain lasten rinne ja se ei nyt napannut. On muuten tosiaan paska kauden aloitus, vuos sitten Ylläkselläkin laskettiin jo ylhäältä asti ja moni muukin keskus pyöri jo lähes täydellä teholla.

Asuntoa kevääksi Ranskasta hommatessa meinas mennä hermot. Ollaan suht myöhään liikkeellä kämpän kans kun oli muuttujia matkassa ja tärkeimpänä tyttären tulo ja seuraaminen että hänen kanssa voidaan yleensä lähtä muutamaksi kuukaudeksi reissuun. No likka on terve ja kaikki ok. Parhaat ja halvimmat asunnothan menee päältä jo loppukesästä ja nyt tuntui siltä että tarjolla on vain ihan helvetin kalliita luukkuja tai sitten asunto olisi jossain periferiasta kylän laidalla. No etsivä löytää ja asioilla on tapana järjestyä, saatiin remontoitu kaksio keskustasta 750€/kk mikä on edullinen hinta. Esimerkkinä kalleimat tarjoukset mitä saatiin kaksioista oli 3000€/kk!!??. Kämpästä on depot maksettu ja Chamonixin kausikortti tuli postissa, eli helmikuusta siis sinne. Tammikuu menee hiihtäessä muualla, mutta siitä myöhemmin lisää.

Muutenhan tämä mun elämä pyöriin enempi kotosalla ja vauvan eri eritteitä haistellessa. Tuntuu että mulla olis nykyään enempi kerrottavaa tuonne Helistimen puolelle, mutta taidan jättää ne tarinat naisväen hoidettaviksi. Eipä silti kotona on entistäkin parempi syy viihtyä ja päivääkään tästä uudesta kokemuksesta en antaisi pois, sen mitä ajan käytössä menettää, antaa tytär monin verroin kyllä takas.

Toukka muuten vie enempi aikaa kuin olisin koskaan tajunnut ja myös siitä syystä nämä päivitykset on jääneet vähiin. Tätäkin naputtellessa kello on viis aamulla ja nyt vasta sain nipistettyä pari tuntia omaa aikaa alkaa kirjoittelemaan. Nyt meinaa silmä luppasta ja painun sänkyyn kahden kauniin naisen sekaan, Öitä ja palataan toivottavasti seuraavan kerran lumisemmissa tunnelmissa ja laskemisen merkeissä.

Skipe