Alempitasoisten miesten naisettomuuden syyt

Alempitasoisten miesten naisettomuus on netin markkina-arvokeskustelujen kuuma peruna, jossa syyllisen viittaa asetellaan kiivaasti sekä naisille että miehille. Lopputuloksena on usein tilanne, joka muistuttaa lähinnä sukupuolten sotaa.

Kiistelyn keskeiseksi aiheuttajaksi voidaan nimetä syy -käsitteen erilaiset käyttötavat, jotka menevät keskusteluissa usein sekaisin. Syy - käsitteen käyttötavat voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

1. Kuvaileviin syy-seuraus analyyseihin
2. Moraalis-normatiiviseen syyttelyyn (kenen vika?)

Itse välttelen osallistumasta moraalis-normatiivisiin syyttelytalkoisiin. Monille nettikeskustelijoille syyllisen etsintä näyttää kuitenkin olevan tärkein tavoite. Se heille sallittakoon.

Alempitasoisten miesten määritelmä

Termi alempitasoiset miehet on peräisin miesten tasoluokitteluteoriasta, jossa miehet jaotellaan kolmeen eri tasoon (alempi, keski ja ylempi). Olen nähnyt termille monenlaisia määritelmiä, mutta kirjassani määrittelen alempitasoiset miehet seuraavasti:

Alempitasoiset miehet ovat miesten seksuaalisen hierarkian alimpana oleva miesten joukko, joilla on vain vähän naisten arvostamia ominaisuuksia ja kykyjä naissuhteiden hankkimiseksi ja joiden elämää luonnehtivat pitkät vastentahtoiset selibaatin jaksot tai täydellinen seksuaalisten naissuhteiden puute.

Alempitasoisuus arvioidaan tiettyä hetkeä tarkastellen - miehen luokitus voikin vaihtua useita kertoja elämän aikana. 

Voidaan arvioida, että alempitasoisia miehiä on noin 10-20 % (16-60 v.) miespopulaatiosta. Arvion suuruus riippuu lähinnä siitä, kuinka tiukat kriteerit alempitasoisuudelle asetetaan. Kuinka "vähän naisten arvostamia ominaisuuksia ja kykyjä naissuhteiden hankkimiseksi" miehellä tulee olla alempitasoisten miesten luokkaan joutumiseksi?

Nuorten miesten alempitasoisuus

Nuorten miesten alempitasoisuuteen on olemassa yksinkertaisia markkinasyitä. Seuraavassa kuviossa punainen viiva kuvaa naisten ja sininen miesten markkina-arvon kehitystä iän funktiona:

Kuviota voidaan pitää suuntaa antavasti paikkansa pitävänä. Kuvio esittää, että alle kolmekymmentävuotiaissa on beta-miesten ryhmä, joka usein kiroaa kohtaloaan pariutumismarkkinoilla. Nuorten miesten naisettomuuteen löytyy kaksi selkeää syytä (seuraavassa luvussa mainittavien syiden lisäksi):

1. Poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä - nuoremmissa ikäluokissa aina ennen 50-ikävuotta miehiä on naisia enemmän.
2. Vanhemmat miehet "syövät nuorempien miesten kuormasta". Nuoret naiset ja vanhemmat miehet pariutuvat usein, mutta nuoret miehet ja vanhemmat naiset harvoin.

Bhrolchainin ja Sigle-Rushtonin (2004) tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva kysyntä saavutti huippunsa 18 vuoden iässä ja laski iän myötä. Jokaista 18-vuotiasta naista kohden oli 1,8–1,9-kertainen määrä heitä tavoittelevia miehiä. Miehillä tilanne nuoruudessa oli päinvastainen: jokaista 17-vuotiasta miestä kohden oli vain 0,4 potentiaalista partneria.

20–24-vuotiailla naisilla oli siis 36–163 prosenttia enemmän potentiaalisia partnereita kuin vastaavan ikäisillä miehillä.

Alempitasoisten miesten ryhmä

Alempitasoisten miesten ryhmän olemassaoloa ei voi selittää pelkästään nuorten miesten naisettomuudella.

Historiallisesti tarkastellen alempitasoisten miesten ryhmän synty on ollut seurausta moniavioisuudesta. Noin 80 % kulttuureista on ollut moniavioisia siten, että miehellä on voinut olla monta vaimoa. Moniavioisuuden selitys ei (tietenkään) päde nykyisiin länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa moniavioisuus on kiellettyä.

Alempitasoisten miesten ryhmän synnyn syitä ei ole tietääkseni tutkittu empiirisesti - seuraavat hypoteesit alempitasoisten miesten ryhmän synnyn syistä sisältävätkin runsaasti spekulaatiota:

1. Pelimiehet. Useita naisia pyörittäviä pelimiehiä on paljon enemmän kuin vastaavia pelinaisia. Lopputuloksena pelimiehet "sitouttavat" omaa lukumääräänsä enemmän naisia pois pariutumismarkkinoilta. Esimerkiksi rock-tähti voi "sitouttaa" pariutumismarkkinoilta pois suuren joukon bändäreitä, kun tarkastellaan tiettyä markkinahetkeä.
2. Naisten hypergamisuus, eli taipumus pariutua ylöspäin. Kun tuo taipumus yhdistyy miesten moniavioisiin taipumuksiin, lopputuloksena on partnereiden kertyminen yksille ja samoille ylempitasoisille miehille.
3. Naisten riippuvuus miehistä on pienempi kuin miesten riippuvuus naisista. Iän myötä monet naiset näyttävät tarvitsevan miestä yhtä paljon kuin "kala tarvitsee polkupyörää". Myös naisten rima näyttää pysyvän miesten rimaa korkeammalla ikääntymisen myötä. Näyttääkin siltä, että Ikääntyvät miehet eivät kykene hyödyntämään miehille edullisen lukumääräsuhteen tuottamaa kysyntäetua hyödykseen täysimääräisesti.
4. Maahanmuuttajien osallistuminen pariutumismarkkinoille on sukupuolittunutta. Vaikka maahanmuuttajissa on naisia ja miehiä suunnilleen yhtä paljon, voidaan esittää hypoteesi siitä, että maahanmuuttajamiehet ovat paljon aktiivisempia pariutumismarkkinoille osallistujia kuin maahanmuuttajanaiset, jotka ovat toisinaan jopa kokonaan vapaiden pariutumismarkkinoiden ulkopuolella.

Yksilökohtaiset naisettomuuden syyt

Siinä missä alempitasoisten miesten ryhmän synty on lähes väistämätön ilmiö, yksittäinen mies kykenee - ainakin periaatteessa - vaikuttamaan monella tapaa omaan menestykseensä pariutumismarkkinoilla. Yksilölliset naisettomuuden syyt voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

1. Alhainen markkina-arvo. Miehellä ei ole naisten arvostamia ominaisuuksia. Aihetta on tutkittu kohtalaisen paljon ja on havaittu, että erityisesti status, komea ulkonäkö ja varallisuus nostavat miehen markkina-arvoa. Niiden puute altistaa alempitasoisuudelle.
   
2. Puutteet markkinoinnissa. Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä taitoja ja ominaisuuksia, joita mies tarvitsee kyetäkseen "myymään" itsensä naisille. Mies saattaa olla esimerkiksi liian ujo, epäsosiaalinen tai hänen naistenkäsittelytaitonsa ovat puutteelliset. Suhteiden muodostumisessa miehille lankeaa yleensä aloitteen tekijän ja tutustumisen eteenpäinvievän rooli. Jos mies ei kykene täyttämään tuota roolia, suhteisiin pääseminen voi olla vaikeaa. Markkinoinnista voidaan käyttää myös termiä pelimiestaidot.
   
3. Hyville markkinoille pääsyn ongelmat. Hyvien markkinoiden puutteesta saattavat kärsiä esimerkiksi maajussit tai teekkarit. Voi olla, että kylällä ei ole juurikaan vapaita naisia tai teekkaribileissä on 90 % miehiä. Kyseessä ovat silloin huonot markkinat, joilta on vaikea löytää partnereita. Tietenkin, baareihin tai nettideittisivustoille voi osallistua kuka tahansa, mutta tuntemattomiin tutustumisessa on omat markkinoinnin erityisongelmansa.

Moraalis-normatiivinen syyttely

Moraalis-normatiivisen syyttelyn ja syyllistämisen avulla yritetään siirtää vastuu itseltä muille toimijoille. Moraalis-normatiivinen syyttely kohdistuu yleensä seuraaviin ryhmiin:

1. Naisiin. Naisia syytetään yleensä pelimiesten, renttujen ja rikollisten suosimisesta partnereina. Syyttely saa puhtia siitä huomiosta, että naiset tuntuvat valittavan eniten edellä mainittujen miesryhmien pahoista teoista, kuten pettämisestä, alkoholismista ja väkivaltaisuudesta. Miksi kiltit ja kunnolliset (vaikkakin tylsät) miehet jäävät ilman naissuhteita? Eikö naisten pitää ottaa vastuu valinnoistaan?
2. Alempitasoisiin miehiin itseensä. Alempitasoisia miehiä syytetään siitä, että he eivät tee riittävästi töitä markkina-arvonsa nostamiseksi. Jo pukeutumiseen ja hygieniaan panostaminen riittäisi pitkälle. Alempitasoisia miehiä kuvataan usein katkeriksi ja naisvihamielisiksi ruikuttajiksi, joille ei edes kuulu oikeutta päästä naissuhteisiin. Alempitasoisten miesten syyttelystä puuttuu kuitenkin usein se ulottuvuus, että yksittäisen miehen markkina-arvon nosto ei välttämättä pienennä alempitasoisten miesten joukon kokoa, sillä kun yksi mies nousee alempitasoisuuden suosta, toinen putoaa hänen tilalleen. Lopputuloksena voi jopa olla kaikille miehille haitallinen "markkina-arvoinflaatio", jossa markkina-arvoon panostamisen kustannukset nousevat, mutta alempitasoisten miesten määrä ei silti pienene. Kyse on silloin samasta ilmiöstä kuin "koulutusinflaatiossa", jossa koulutustason lisääminen ei lisää avoimien työpaikkojen määrää.
   
3. Alempitasoisuutta tuottavaan politiikkaan. Politiikalla voidaan vaikuttaa alempitasoisten miesten ryhmän kokoon sekä erilaisten ominaisuuksien arvostusjärjestykseen pariutumismarkkinoilla. Vaikka elämmekin (lähestulkoon) vapaiden pariutumismarkkinoiden kontekstissa, poliittiset päätökset vaikuttavat markkinoiden lopputuloksiin. Esimerkiksi naismaahanmuuttajien osuuden nostaminen (kuten esim. Muutos 2011 puolue on ehdottanut) parantaisi suomalaisten miesten asemaa pariutumismarkkinoilla. Naisille suunnattujen tulonsiirtojen vähentäminen nostaisi puolestaan vakavaraisten miesten asemaa pariutumismarkkinoilla, koska heidän varallisuutensa merkitys markkina-arvoon vaikuttavana tekijänä tulisi merkittävämmäksi.
   

Mitä alempitasoisuuden poistamiseksi voitaisiin tehdä?

Otsikon kysymys on esitetty minulle monta kertaa, mutta en ole useinkaan halunnut vastata, koska vastaukset eivät olisi kuitenkaan tyydyttäneet kysyjää.

Ensimmäinen mieleen tuleva vastaus voisi olla se, että "asialle ei oikeastaan voi tehdä mitään romuttamatta vapaita pariutumismarkkinoita" - ja kukapa niitä haluaisi romuttaa. Vastaus on kuitenkin virheellinen siinä mielessä, että vapaisiin pariutumismarkkinoihin voidaan helposti vaikuttaa puuttumatta vapauteen sinällään. Esimerkiksi miesten ja naisten lukumääräsuhteen muuttaminen kääntäisi tilannetta sen sukupuolen eduksi, jota on vähemmän.

Miesten alempitasoisuutta vähentävien ratkaisujen perusongelma on poliittisen tahdon puutteessa. Naissuhteiden puutteesta kärsivien miesten ongelmat ovat suunnilleen viimeinen asia, josta poliitikot haluavat kuulla.

Oikeastaan ainoa selkeä markkina-arvoteoriasta kumpuava johtopäätös on yksittäisen miehen mahdollisuus nostaa itse itsensä alempitasoisuuden suosta. Naisten tai muiden toimijoiden syyttely ei auta (kuin henkiseen ahdistukseen), mutta markkina-arvon nosto tai pelimiesoppien tankkaaminen voivat nostaa miehen naismenetyksen uudelle korkeammalle tasolle.