03.06.2009 klo 23:02
Luin tyrmistyksekseni päivälehden lukijakirjeistä ehdotuksen, että ns. kaupalliseen kalenteriin pitäisi lisäksi kirjan ja ruusun päivän lisäksi tulppaanin ja pitsin päivä.
Siis sellainen päivä, jolloin nainen antaa miehelle tulppaanit ja mies ostaa kaupasta jotain pitsistä. Kirjoittaja vinkkaa vielä pitsillä tarkoittavansa pitsisiä alusvaatteita.
Herranen aika! On tultu siihen tilanteeseen että miehen tehtäviksi on tullut seurata kauppakalenteria ja suorittaa tehtävänsä yhteiskunnassa ja ostaa kalenterin mukaan erilaisia hyödykkeitä naiselleen.
Perusmiehen on syytä muistaa ainakin seuraavat: maistraatin mukainen hääpäivä, hääjuhlapäivä, kihlajaispäivä, päivä jolloin kosit, päivä jolloin totesitte toisillenne seurustelevanne, päivä jolloin katseenne kohtasivat ensimmäisen kerran, syntymäpäivä, nimipäivä, naistenpäivä, ystävänpäivä, jouluaatto, äitienpäivä sekä edellä mainittu kirjan ja ruusun päivä.
Hyvän parisuhteen ylläpitämiseksi toki on hyvä muistaa kauniimpaa puolisko lahjoilla ja yllätyksillä pitkin vuotta. Niinpä kehittelin markkinaihmisille pari uutta ehdotusta, jolla voi syyllistää lisää suomalaista miestä:
1 Ostonpäivä. Ei nimipäivä vaan se päivä jolloin tehtävänäsi on toimia muulina, kamelina ja juhtana paikallisessa ostosparatiisissa.
2 Lahjanpäivä. On jo kalenterissa ja osuu 7. elokuuta. Lienee selvää mikä on miehen tehtävä tuona aamuna tai päivän aikana. Hintakattoa ei saa asettaa.
3 Kiitollisuudenviikonloppu. Sisältää siivouksen, ruoanlaiton, pyykkäyksen, silityksen ja diilauksen tyttöporukalle paikalliseen tanssipaikkaa. Itse pysyt kotona lastenvahtina. Seuraavana aamuna aamiainen applesiinimenulla sänkyyn kannettuna.
4 "Kivi, paperi ja sakset" -päivä. Osuu toukokuun alkuun. Ensin pihatöitä. Sitten täytät perheen veroilmoituksen. Lopuksi puhdetöinä kodin uusien "keväisten" ikknaverhojen vaiuhto.
5 Kansallinen panopäivä. Erittäin tärkeä näin lama-aikoina. Säästöä. Hauskaa. Yhteistä tekemistä. Yhdessä oloa. Kuluttaa kaloreita.
Toisaalta. Johan Suomeen syntyi ensimmäinen miehiä seuralaiseksi kaupitteleva yritys. Tuotteistavisivatko he nämä..?
Antti Leino
Kirjoitta potee huonoa omatuntoa ja paineiden kasvua, koska rakas vaimo on yllättänyt kuukauden sisälllä leffan ennakkonäytöksellä, shampanjamaistelulla, illallisella, golf-kirroksella ja Vanajanlinnalla.
Kommentit (1) - kommentoi ja arvostele
24.04.2009 klo 00:16
Kysyn tätä nykyä jatkuvasti itseltäni mitä haluan olla isona. Metsäkoneen hoitaja, klapintekijä vai mainosmies. Kysymyksen frekvenssi on kasvanut kahdessa vuodessa potenssiin hankittuani ensin järven rannalta pienen ja vaatimattoman kakkosasunnon.
En nykyistä toimenkuvaani mitenkään aliarvioi. Haasteita esimiehenä, johtaja ja asiantuntija riittää. Toisinaan ilmassa on pientä innostusta ja asiakkaiden ongelmien ratkominen ajoittain haastavaa. Mutta silti hyötyliikkujaa arveluttaa ja mietityttää, että tässäkö tämä uraputki nyt sitten oli. Mitä seuraavaksi? Mitä haluaisin oikein olla?
….
Pim! Sieltä se tuli kun fiilistelin vaatimatonta Fortumin osingoista aiheutunutta kassan lisäystä: haluaisin olla arvostettu ja pörssilistattu osake!
Miksi? Osake:
- lähes aina rinteessä ylös- tai alaspäin. Kukapa ei skimbata haluaisi päivät pitkät.
- sen kunto arvioidaan päivittäin, mielenkiintoista ja pitää vartalon kuosissa.
- suorituskykyä arvioidaan kolmen kuukauden välein kirjallisesti, sopii minulle.
- kerran vuodessa saa kuntoisuustodistuksen!
- hyvästä suorituksesta maksetaan kerran vuodessa tilille rahaa, kukapa ilmaisesta rahasta kieltäytyy
- sinua ei lihoteta ja toisaalta ei anneta laihtua liikaa
- ulkoinen paine pitää hyvässä kunnossa
- jos lihoaa liikaa, leikataa kahtia jolloin on taas kunnossa. Varsin näppärää, mutta vaatii lääketieteeltä paljon :D
- senttiosakkeet eli liian laihat voidaan yhdistää sopivan kokoiseksi, huimaa..
- pääsee joskus ulkomaille käymään tai asumaan
- joku pääsee yhdistymään toiseen osakkeeseen pysyvästi tai vähemmän pysyvästi (kuin avioliitto)
- pääsee yhdistymään joskus ulkomaisen - japanilaisen, ruotsalaisen, ranskalaisen - osakkeen kanssa (huippua!)
- hyvällä osakkeella on paljon kannattajia ja puolestapuhujia. Minä ainakin haluaisin olla arvostettu oman alani osaaja.
- hyvällä osakkeella on paljon ”lääkäreitä”, jotka antava suosituksia ja arvioita osakkeen hyvinvoinnista tulevaisuudessa, useimmiten vielä ilmaiseksi.
Mikä tärkeintä, osakkeen arvo mitata vapailla markkinoilla, joten osake on aina oikeassa. Kukapa ei haluaisi aina olla oikeassa.
Antti Leino
Kirjoittaja lupaa yrittää lopettaa salkun tuijottamisen tältä viikolta.
Kommentit (0) - kommentoi ja arvostele
10.03.2009 klo 21:01
Valoisat päivät on tuoneet Sen taas mieleen. Kaikki tuntuvat olevan nyt kiinnostuneita Siitä ja kaikilla mielipide Siihen. Se on ollut jatkuvasti mediassa esillä. Televisio ja sanomalehdet uhraavat Sille uutistilaa ja haastattelevat Sen asiantuntijoita.
Se on aina edessäsi – halusit tai et. Hurjimmat väitteet lehdistössä iskostavat meille ihmetteleville kansalaisille, että Sen ajankohdasta päättävät työnantajani ja minua muka-edustavat erilaiset järjestöt.
Puuttuu enää, että arvopresidentti ottaa kantaa milloin on aikani nauttia Siitä.
Aktiivisimmat meistä vastustavat päättäjien ehdotuksia Siitä. Polttavien kynnys on, mikä on oikea aika Siihen. Valtiovalta on asettamassa erilaisia työryhmiä ja neuvostoja keskustelemaan Siitä.
Silti on epäuskottavaa, että Siitä ja Siihen sopivasta iästä päättävät minua yli 15 vuotta vanhemmat miehet, joiden yleiskunto on valokuvien perusteella selvästi heikkenemässä. Vaikka Se on aika tasa-arvoinen asia, joskin naiset saattanevat nauttia Siitä jonkin verran pidempään.
Se pyörii koko ajan mielessä. Jotkut uskaliaat säästävät jopa rahaa Sitä vartenHyvinvoinnistaan huolehtivat voinevat ahkerasta valtion lainanotosta huolimatta nauttia Siitä entistä pidempää, joka nostaa hymyn myös kumppanin huulille. Sokerina pohjalla arvonlisäveron alennus noin vuonna 2011, joten Siitä nauttivien arki tulee jonkun prosentin edullisemmaksi.
Sekä Se että Se toinen ovat mukavia asioita.
Toisesta tiedän omasta kokemuksesta. Toisen vaikutuksesta vanhemman miehen hyvinvointiin näen viikoittain oman isäni kasvoilta ja olemuksesta.
En osaa vielä sanoa mitä vaimoni siihen sanoo, että Lapin kaamoksen kiihkossa syntyneen ehdotusten mukaan olen vapaa Sille vasta 24 vuoden kuluttua. Saapa nähdä jaksaako odottaa. Toivotaan.
Antti Leino
Varmuudeksi kirjoittaja aloittaa suoran osakesijoittamisen, jotta hänellä on varaa Siihen kun aika on kypsä.
Kommentit (0) - kommentoi ja arvostele
11.02.2009 klo 12:43
Otsikolla ei ole valitettavasti mitään tekemistä miesten välisestä ystävyydestä siinä muodossa kuin populaarikulttuuri antaa ymmärtää.
Mutta tarinassa on twist.
Pitkäaikaisin mies-ystäväni on kulkenut kanssani samoja polkuja jo yli kolmekymmentä vuotta. Tutustuimme ihan naperoina kymiläisen ala-asteen pihalla. Olimme jo silloin aivan erilaiset persoonat. Minä superaktiviinen nuorisourheilijan alku. Hän tuskin jaksoi vaivautua liikuntatunnille. Minä yleensä äänessä ärsyttävyyteen saakka. Hän luokan hiljaisimpia.
Yläaste. Lukio. Yhtä aikaa ylioppilaaksi. Jännittävä reissu 90-luvun alun Lontooseen. Musiikkimakukin alkoi maistua samalta. Acid/housen klubien ja rave-bileiden kiertämistä kuului lähes joka viikonloppuun. Päädyttiinpä joka samaan opinahjoon Helsingissä.
Yhtenä lauantaisena yönä hän tarttuu minua ruotsalaisen teatterin edessä kädestä ja tulee kaapista ulos. Halaamme. Sanoin, että olen ”tiennyt” mieltymyksesi viimeistään siitä asti kun aloit kuuntelemaan Grace Jonesia, värjäsit hiuksesi mustaksi ja lukion kotibileissä juoksit naisen alta karkuun. Nauramme.
Tuosta lämpimästä hetkestä on nyt kulunut 15 vuotta.
Ystävyytemme on mielestäni syventynyt vaikka edelleen olemme MBTI -testissä täysin kaksi erilaista persoonaa. Ehkä juuri siksi. Julistimme 30-vuotistaivaltamme humaltumalla Chez Dominiquen pitkällä lounaalla. Nautiskelu ja elämän iloista kiinni pitäminen lienee meille yhteistä.
Ystävyytemme ansiosta olen aikoinaan tutustunut vaimooni. Muinainen tyttöystäväni esitteli hänet nykyiselle kumppanilleen. Hänelle soitin kun seinäpeili kaatui päälleni ja minun piti päästä välittömästi ensiapuun. Ystävyytemme ansiosta vaimollani on kaksi mahtavaa ”setäkaveria”, joiden juhannusjuttujen kuunteleminen saa korvat kuumenemaan ja vatsat hytkymään holtittomasti. Neljän hengen lomamatkalla on opettavaista olla ainoa, jota vastaantuleva kreikkalainen jumalankuva kiinnostaa vain platonisella tasolla.
Lauantaina on Ystävänpäivä. Vien vaimoni viettämään – toivon mukaan – romanttisen illan ja hotelliyön rakkaassa kotikaupungissani. Vaimoni on paras ystäväni. Jaan hänen kanssaan ilot ja surut, riemut ja haasteet. Silti en tuntisi nauttivani elämästä ellei minulla olisi tätä yhtä pitkää ystävyyssuhdetta.
Antti Leino
Ylimääräinen makuuhuoneemme on avoinna parisuhdekriisistä kärsiville ystävillemme yhdeksi yöksi. Terapia kuuluu hintaan.
Kommentit (0) - kommentoi ja arvostele
26.01.2009 klo 15:39
”Materian hamstraamisessa ei ole mitään järkeä”, lausahti perhelääkärimme yhtenä humalahakuisena tapaninpäivän iltana. ”Jokainen rakennus meidän saaressa tietää lisää hikeä ja nauloja.”
Varallisuutta voi kerääntyä useamman sukupolven ajan, mutta suurimmasta osasta sitä ei saa tuottoa. Henkistä mielihyvää toki kertyy sisäiseen sankaripankkiin rajattomasti omasta tai suvun kesäpaikasta.
Vastapainoksi on tarjolla työtä, työtä ja työtä. Vasaran pauketta, lautojen sahaamista ja maalin määrää ei kannata euroissa laskea. Miksi siis himoitsemme 1-2 autoa, taloa, kaupunkiasuntoa, kesäpaikkaa, venettä ja Tahkolta lomaosaketta?
Turhamaisuus, sanoo yksi psykiatri. Koska siihen on mahdollisuus, sanoo mainonnantutkija. Pakenemme arkea, sanoo sosiologi.
Väitän, että kyse on kaikista edellä mainituista.
Mutta erityisesti kyse yhdestä syystä, josta harvemmin modernissa Suomessa on totuttu puhumaan. Haluan pitää hyvää huolta omistusasunnostani, kesäpaikasta, perintönä tipahtavasta vanhempien maaseututalosta, Billnäsin pöydistä, huippustereoista, 40 kravatista tai urheilumallisesta kesäautosta vain ja ainoastaan sen takia, koska jätän ne perinnöksi seuraavalle sukupolvelle. Kuten agraari -Suomessa ikänään.
Samasta periaatteessa johtuen en koe mitään ekologista/taloudellista/(mainitse joku kolmas muodissa oleva yhteiskunnallinen termi/) tuskaa tai huonoa omatuntoa, kun himoitsen lisää laadukasta ja kestävää materiaa muodossa tai toisessa.
Tärkeintä ei ole, että kehuskelevat kauniilla Syvärin rannan huvilalla vaan se, että lapsesi ja lapsenlapsesi jonain kauniina päivänä voivat nauttia kesänillan auringonlaskusta. Tiedät, että olet opettanut heidät ajattelemaan samalla tavoin, jolloin varallisuudesta tuleekin yhtäkkiä yhteistä. Ja yhteisöllisyydellä on nykymaailmassa mittaamaton arvo, enemmän kuin osaamme koskaan arvioida.
Eksklusiivisen Patek Philippe-kellon lehtimainos sanoo syyn kauniisti: ”You never actually own a Patek Philippe. You merely look after it for next generation”.
Pientä ironiaa toki tunnen perheemme hyvää lääkäriystävän sanoja kohtaan.
Hän on vuosikymmenten mittaan kerännyt varastoihin kymmenittäin pappa-Tuntureita, vanhoja polkupyöriä ja mittavan kokoelman vanhoja autoja. Suurin osa vielä kunnostettu vapaa-ajalla käyttökelpoisiksi.
Siinä on naapurin lapsilla joku päivä melkoinen varallisuus jaettavaksi. Työ tosiaan tulee miehen luo.
Antti Leino
Lupasi ostaa perhelääkäriltä yhden käytetyn Tunturi-mopon kesän kulkuvälineeksi.
Kommentit (0) - kommentoi ja arvostele