Hyvän olon kesä
Mies, kuorsaatko? Aivoinfarktiriskisi on suurempi
Obst­ruk­tii­vi­nen u­ni­ap­ne­a näyt­täi­si li­sää­vän e­ri­tyi­ses­ti mies­ten ris­ki­ä sai­ras­tu­a ai­voin­fark­tiin, käy il­mi A­me­ri­can Jour­nal of Res­pi­ra­to­ry and Cri­ti­cal Ca­re Me­di­ci­ne -leh­des­sä jul­kais­tus­ta tut­ki­muk­ses­ta.Obst­ruk­tii­vi­nen u­ni­ap­ne­a on u­nen­ai­kai­nen hen­gi­tys­häi­ri­ö, jos­sa hen­gi­tys­kat­kos­ten syy­nä on...
Lue lisää

Tutustu kuukauden teemaan Terve.fi -palvelussa
 
Uutiset:
» Kaikki uutiset

Keskustelut:

» Keskusteluihin
 
Sulje
Sulje
Näitä ravinteita et saa tarpeeksi
Hyvän olon kesä
Näitä ravinteita et saa tarpeeksi
I­so o­sa ny­ky­a­jan mie­his­tä e­lää val­mis­ruo­al­la ja o­lu­el­la ryy­di­te­tyil­lä pa­kas­te­piz­zoil­la. Se ei y­leen­sä rii­tä riit­tä­vien ra­vin­to­ai­nei­den saa­mi­seen. Vaik­ka har­ras­tai­sit lii­kun­taa ja o­li­sit hy­väs­sä kun­nos­sa, saa­tat saa­da sil­ti lii­an vä­hän ra­vin­tei­ta. O­sa niis­tä on tär­kei­tä e­si­mer­kik­si so­lu­jen...
Lue lisää

Tutustu kuukauden teemaan Terve.fi -palvelussa
 
Uutiset:
» Kaikki uutiset

Keskustelut:

» Keskusteluihin
 
Sulje
Sulje
Äidin kiintymys johtaa onnellisempaan aikuisuuteen
Hyvän olon kesä
Äidin kiintymys johtaa onnellisempaan aikuisuuteen
Mi­tä e­nem­män äi­ti o­soit­taa vas­ta­syn­ty­neel­le lap­sel­leen kiin­ty­mys­tä ja läm­pöä si­tä vä­hem­män lap­si tun­tee ai­kuis­i­äs­sä le­vot­to­muut­ta, vi­ha­mie­li­syyt­tä ja y­leis­tä ah­dis­tus­ta, ker­too uu­si tut­ki­mus.Tu­lok­set pe­rus­tu­vat 482 lap­sen seu­raa­mi­seen. Lap­set o­li­vat i­äl­tään 8 kuu­kau­des­ta 34 vuo­teen. Tu­lok­set...
Lue lisää

Tutustu kuukauden teemaan Terve.fi -palvelussa
 
Uutiset:
» Kaikki uutiset

Keskustelut:

» Keskusteluihin
 
Sulje
Sulje

Terve.fi-sivustoperheeseen kuuluvat seuraavat verkkopalvelut:

Terve.fi

Johtava hyvinvointimedia, joka tavoittaa jo noin 300.000 eri kuluttajaa viikossa. Terve.fi ja sen alasivustot tarjoavat kaiken henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista kiinnostuneille kuluttajille, joilla on entistä enemmän vapaa-aikaa ja halua panostaa arjesta nauttimiseen.

Terve.fi

Tohtori.fi

Koko perheen hyvinvointi- ja terveyspalvelu, joka on oman alansa klassikko jo 10 vuoden ajalta. Palvelulla on yli 100 000 eri käyttäjää viikoittain. Tohtorin klinikat ovat tehokas sisältökonsepti hyvinvointimarkkinoijalle ja ne tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista ja ajankohtaista tietoa kiinnostavista aihealueista. Klinikoiden sisällöt tuottaa Tohtorin toimitus ja hyvinvoinnin ja terveydenhuollon asiantuntijat yhteistyössä markkinoijan kanssa. Tohtorin hyvinvointi- ja terveysuutiset kiinnostavat kuluttajia päivittäin.

Tohtori.fi

Poliklinikka.fi

"Suuri suomalainen lääkärikirja" netissä, joka tarjoaa kaiken tarvittavan tiedon eri sairauksista, oireista ja niiden hoidosta. Palvelulla on yli 100.000 eri käyttäjää viikoittain. Sisältö on lääketieteen asiantuntijoiden tuottama ja tarkastama. Palvelussa on yli 150 sairaudesta tai terveysongelmasta tietoa, potilasohjeita, testejä ja eri tutkimuksia. Käyttäjien omat sairauskokemukset ja potilaskertomukset muodostavat oman yhteisönsä.

Poliklinikka.fi

Helistin.fi

Lasten kanssa arjessa elämiseen keskittyvä perhepalvelu, joka on myös lasta haluavien, odottavien ja pienten lasten äitien ykkösmedia Suomessa. Palvelu tavoittaa vanhemmat, jotka eivät tingi perheensä ja lastensa hyvinvoinnista. Monipuolinen ja asiantuntijoiden tuottama sisältö kattaa kaiken odottamisesta leikki-ikäisten ja koululaisten kasvattamiseen. Palvelun keskusteluosiot muodostavat myös tiiviin yhteisön.

Helistin.fi

Huoltamo.com

Miesten hyvinvointi- ja lifestylepalvelu, joka yhdistää asiantuntevan sisällön, yhteisöllisyyden ja rehellisen suomalaismiehen asenteen. Palvelussa on monipuolinen sisältö niin miehen hyvinvoinnista, liikunnasta kuin parisuhteestakin. Huoltamo.com seuraa ja uutisoi miehen hyvinvointiin liittyviä aiheita päivittäin.

Huoltamo.com

Kimallus.fi

Naisten hyvinvointi- ja lifestylepalvelu, joka on energiaa ja hyvää oloa yhdistettynä vahvaan yhteisöllisyyteen. Palvelu on naisille, joiden ostopäätöksiä ohjaa hyvä ja energinen elämä. Kimallus.fi erooa muista naisille suunnatuista verkkomedioista vahvalla yhteisöllisyydellään ja asiantuntevalla sisällöllä harmonisesta elämästä.

Kimallus.fi

Mustapippuri.fi

Uudenlainen ruokamedia, joka yhdistää tunnettujen kokkien ja käyttäjien reseptit yhteisöllisyyteen ja ruoanlaittovideoihin. Palvelu tuo tunnetut kokit, ruokaa harrastavat julkisuuden henkilöt ja innokkaat kotona kokkaajat kuluttajat yhteen. Sisällössä ovat merkittävässä roolissa toimituksen ja käyttäjien luomat eri ruokateemoihin keskittyvät virtaaliset keittiöt.

Mustapippuri.fi

Pudottajat.fi

Pudottajat.fi on ilmainen painonhallintapalvelu internetin käyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita terveistä elämäntavoista ja painon pudottamisesta hauskalla tavalla - vaikka luoden oman pudotusryhmän!

Pudottajat.fi

Kirjaudu

Tervetunnus


Salasana




Unohditko salasanasi?
 

Rekisteröidy käyttäjäksi!

Tervetunnus on käyttäjätunnus, jota tarvitset Terve Media -lisäpalveluiden käyttämiseen. Tunnuksen rekisteröinti on maksutonta.

Tervetunnusta tarvitset mm. seuraavissa Terve Media -palveluissa:

» Poliklinikka.fi: Kysy lääkäriltä -palvelussa
» Huoltamo.com: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Kysy kaverilta ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Kimallus.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Naisilta naisille ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Pudottajat.fi: Pudottajat -palvelussa
» Terkkari.fi: keskusteluryhmissä, Kysy Terkkarilta -palvelussa
» Verkkoklinikka.fi: keskusteluryhmissä ja Verkkolääkärit -palvelussa
» Helistin.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Vauvakirjassa, Kahvilassa ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Terve Rekry: CV:n jättämistä varten

Jos sinulla on jo Tervetunnus joihinkin yllä oleviin palveluihin, niin sinun ei tarvitse hankkia uutta tunnusta.

Jos sinulla ei vielä ole Tervetunnusta, niin voit hankkia sen helposti nyt. Valitse haluamasi tunnus ja salasana sekä anna muutamat perustietosi. Tervetunnus on ilmainen ja voit käyttää samaa tunnusta kaikissa Terve Media -palveluissa. Yksinkertaista!

» Rekisteröidy
 
 
Pienempi fontti Suurempi fontti   Lähetä ystävälle
 

Maraton tähtäimessä

12.12.2008

42 kilometrin yhtämittainen juoksu on haastava tehtävä sekä huippukuntoiselle kestävyysurheilijalle että ensimmäistä kertaa suoritukseen valmistautuvalle kuntoilijalle. Maratonjuoksu kiehtoo liikunnan harrastajia vaativuudellaan ja on erinomainen keino motivoida itsensä säännölliseen liikunnan harrastamiseen. Haasteesta selviää valmistautumalla siihen huolella. Tämä tarkoittaa vähän aikaisemmin liikuntaa harrastaneen kannalta sitoutumista ehkä noin puolen vuoden mittaiseen säännölliseen viikoittaiseen harjoitteluun.

Tärkeimmät harjoitettavat tekijät


Maratonin läpi juokseminen tarkoittaa kuntoilijalle ajallisesti noin 3-6 tunnin suoritusta, mikä vaatii elimistön trimmaamista vastaanottamaan fyysinen, pitkäkestoinen kuormitus. Tärkeintä on harjoittaa jalat kestämään syntyvä mekaaninen rasitus.

Ratkaisevaa on myös elimistön energian riittävyys suorituksen aikana. Elimistö totutetaan harjoittelulla tuottamaan energiaa tehokkaasti hapen avulla ja elimistön rasvavarastoja hyödyntäen. Käytännössä harjoittelu kohottaa aerobista kestävyyskuntoa ja totuttaa elimistön juoksemiseen.

Juoksuharjoittelun perusohjelma


Hyvä maratonjuoksuharjoittelu on yksinkertaista. Juoksuharjoittelun peruselementit rakennetaan pitkäaikaisen juoksukestävyyden harjoituksista, maratonvauhtisista harjoituksista ja maratonvauhtia kovemmista, juoksuväljyyttä kehittävistä harjoituksista. Lisäksi harjoittelu pitää sisällään lihaskuntoa ylläpitäviä ja parantavia harjoituksia esimerkiksi kuntosalilla.

Säännöllisen, viikoittaisen harjoittelun yhteydessä on tärkeä muistaa, että elimistö tarvitsee palautuakseen riittävästi lepoa. Jos esimerkiksi tunnet olevasi väsynyt ja sydämen syke on levossa tavallista korkeammalla, on syytä heittää juoksutossut muutamaksi päiväksi kaappiin ja levätä reilusti.

Käytännössä maratonharjoittelija kerää harjoittelukaudellaan noin 30-90 kilometriä viikossa. Viikkokilometrien määrä riippuu siitä kuinka lähellä itse maratonia ollaan ja mikä tavoite juoksulle on asetettu. Eräänä tärkeänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ennen maratonia kannattaa juosta noin 4-6 pitkää lenkkiä kohtuullisen alhaisella sykkeellä (noin 70-75 prosenttia maksimaalisesta sykkeestä). Pitkä lenkki ei kuitenkaan saa kestää kolmea tuntia pidempään. Viimeinen pitkä lenkki tehdään viimeistään noin 2-3 viikkoa ennen maratonia, jonka jälkeen harjoittelumäärää pudotetaan selvästi. Tämän jälkeen valmistautuminen ja voimien kerääminen kohti maratonia voi alkaa.

Kuuluisa kolmenkympin seinä


Moni maratonin juossut kuvaa voimavarojen ehtymisestä jossain vaiheessa puolimatkan jälkeen. Energiavarastojen loppuminen ja mekaaninen alaraajojen kuormitus selittävät osittain uupumisen tunnetta. On hyvä muistaa, että vaikka menohaluja kovempaan vauhtiin olisi, niin ennen 35 kilometrin etappia ei kannata kirmaista kovin vauhdikkaaseen menoon.

Useiden mielestä maraton muodostaa upeimman haasteen, mitä liikuntamaailmasta löytyy. Jos innostuit tästä jutusta, suosittelen hakemaan lisätietoa maratoonarin harjoittelusta esimerkiksi Helsinki City maratonin tai Tukholman maratonin kotisivuilta.

Maaliviivan ylittäminen 42 kilometrin taivaltamisen jälkeen on upea kokonaisvaltainen tila, joka täytyy itse kokea. Intoa harjoitteluun.

 

 

Helsinki City Maraton
Tukholman Maraton


Keskustele: Maratonille kesällä





Arvostele artikkeli
3.9 (9 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa

Lukijoiden kommentit (1)
Piilota kommentit

jukezu83

24.01.2009 23:11

 

Mistä tuo 30 kilometrin seinä johtuu? Siitä että hiilihydraattivarastot ovat huvenneet? Pitäisikö silloin olla harjoitellut enemmän vauhtikestävyyttä ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa? Eikö elimistö kuitenkin sen jälkeen pystyisi käyttämään vielä rasvoja hyväksi kuten koko maratonin aikana olisi tarkoitus?

 

Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Terveys" (kohta 0)

Varmistus:

Kirjoittaja
Arto Hautala

Arto Hautala dosentti, liikunta­fysiologi

Kirjoittajan muita kirjoituksia:
» Kirjoittajan artikkelit