Virtsan karkaaminen
19.11.2008
Naisilla virtsan karkailu on yleisempää kuin miehillä johtuen anatomisista syistä. Karkaamista esiintyy väestössä n. 10 %:lla naisilla ja n. 5 %:lla miehillä.
Virtsan karkaaminen voidaan jakaa seuraavasti:
- Stressi- eli ponnistusinkontinenssi. Rakon sulkijasysteemi on heikentynyt. Potilas ei tunne virtsan karkaamista, ennen kuin housut ovat kastuneet. Kastuminen liittyy ponnistukseen, kuten esim. portaissa liikkuminen, kantaminen, nostaminen ja aivastus.
- Urge- eli virtsapakkoinkontinessia. Potilaalle tulee ensin voimakas virtsaamispakko, jota hän ei pysty hillitsemään vaan rakko tyhjenee vähitellen eri suuruisina määrinä. Ikääntyminen aiheuttaa yliaktiivista rakkoa, jossa virtsatarve on tihentynyt ja esiintyy virtsapakkoa.
- Edellisten sekamuoto eli potilaalla on sekä ponnistukseen liittyvää virtsan karkaamista että virtsapakkoa.
- Ylivuotoinkontinenssi. Virtsarakko on lähes aina täynnä. Potilas saa virtsattua vain pienen osan rakon sisällöstä. Virtsa pääse valumaan yli.
- Fistelit. Virtsarakosta tai virtsajohtimesta on ylimääräinen reikä esimerkiksi peräsuoleen tai emättimeen. Tällainen reikä voi olla synnynnäinen tai voi tulla sairauksien seurauksena.
Virtsan karkaamisen hoitomahdollisuuksia on useita. Hoito valitaan yksilöllisesti riippuen monista seikoista, joista tärkeimmät ovat karkaamisen tyyppi ja aste.
Ponnistukseen liittyvän virtsankarkaamisen tärkeä hoito on lantionpohjan lihasten vahvistaminen. Potilaan tulee löytää ne lihakset, joita erityisesti tulisi vahvistaa. Harjoituksen tulee olla säännöllistä ja pitkäkestoista. Sulkijan vahvistamiseksi voidaan ruiskuttaa lääkeaineita. Hyvin vaikeissa tapauksissa voidaan sekä miehillä että naisilla laittaa keinosulkija. Myös duloksetiinilääke auttaa ponnistusinkontinenssissa.
Virtsapakkoinkontinenssin hoitomahdollisuuksia on myös useita. Omaehtoinen rakon pitkäaikainen harjoitushoito tuottaa tuloksia. Rakkolihasten supistusherkkyyttä voidaan hillitä useilla lääkkeillä, kuten oksibutiinilla, tolterodiinilla, darifenasiinilla, solifenasiinilla ja trospiumkloridilla.
Yliaktiivista rakkoa hoidetaan harvoin kirurgisesti. Virtsan karkaamiseen on olemassa erilaisia vaippoja